Kansanmusiikkiyhtyeet

Kansanmusiikki kiinnostaa yhä useampia musiikinharrastajia ja se onkin kiva tapa rentoon yhteismusisointiin. Jos kuulet puhuttavan KaMu-toiminnasta, sillä tarkoitetaan juuri kansanmusiikkiin liittyvää harrastamista.

Kansanmusiikki on osa konservatoriomme soitonopetusta ja yhteismusisointia. Yhtyeisiin ovat tervetulleita niin konservatorion oppilaat, kuin ulkopuoliset harrastajatkin. Ryhmissä tutustutaan kansanmusiikin monipuoliseen ohjelmistoon ja nautitaan yhdessä soittamisen ilosta rennossa pelimannihengessä. Olipa soittimesi mikä tahansa, opettajamme Anu Alviola sekä Olli Kari löytävät keinot innostaa sinut mukaan yhteiseen musisointiin.

Tuike (n. 7-12-vuotiaat) ja Säihke (n. 13-18-vuotiaat) ovat perusopetuksen oppilaille sekä konservatorion ulkopuolisille tarkoitettuja ryhmiä, joissa musisoidaan pelimannihengessä, rennolla otteella ja Mäijät aikuisille. Kaikkiin yhtyeisiin on mahdollista liittyä sekä oppilaskunnastamme että sen ulkopuolelta.

Oppilaaksi ilmoittaudutaan Eepos-sivustollamme.

Kaikilla kansanmusiikkiryhmillä on viikoittain tunnin mittaiset harjoitukset.

  • Tuike: n. 7-12-vuotiaat, keskiviikkoisin klo 18.00–19.00 Librettosalissa, ohjaajana Olli Kari

  • Säihke: n. 13-18-vuotiaat, torstaisin klo 16.30–17.30 Librettosalissa, ohjaajana Anu Alviola

  • Mäijät: aikuiset, torstaisin klo 17.30–18.30 Librettosalissa, ohjaajana Anu Alviola

  • Kaikissa ryhmissä edellytetään perustaidot jostakin soittimesta, mutta
    mukaan pääsee myös laulaen.
  • Kansanmusiikkia voi soittaa millä vain soittimella. Oma soitin tulisi soittajalla olla ennestään tai tarvittaessa sellaisen saattaa voida vuokrata konservatoriolta.
  • Nuotinlukutaito ei ole välttämätön.

Jotta kaikki pystyisivät soittamaan yhdessä ikään ja taitotasoon katsomatta, sovitetaan ryhmissä soitettavat sävelmät siten, että ne sisältävät stemmoja eri tasoille vasta-alkajista pidemmälle ehtineisiin. Helpoimmat stemmat eivät vaadi pitkälle kehittynyttä soittimen hallintaa.

Kansanmusiikkiyhtyeessä soittamiseen ja opiskeluun kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita:

  • tutkitaan oman instrumentin käyttömahdollisuuksia kansanmusiikissa ja käytetään pääinstrumenttia ja sen eri muotoja (esim. pienkantele ja iso kantele, piano ja harmoni, viulu ja jouhikko)
  • tutustutaan muihin soittimiin ja kansanlauluun sekä niiden käyttötarkoituksiin kansanmusiikissa
  • harjoitellaan ohjelmistoa vanhasta ja uudesta suomalaisesta kansanmusiikista (arkaainen perinne ja pelimannimusiikki)
  • opetellaan kappaleita korvakuulolta, nuotteja käytetään ainoastaan muistin tukena
  • tutustutaan suomalaisten vähemmistökulttuurien ja muiden maiden kansanmusiikkiin
  • etsitään yhdessä ohjelmistoa yhtyeelle
  • sovitetaan ja sävelletään itse ohjelmistoa yhtyeelle
  • harjoitetaan yhtyeen eri rooleja, kuten solistina, säestäjänä, stemman soittajana ja ryhmän johtajana toimimista
  • improvisoidaan yhdessä, esim. soolon soittaminen yhtyeen säestäessä ja vapaat ilmaisuharjoitukset
  • tehdään kuuntelemis- ja reagointiharjoituksia
  • tehdään tempon ylläpitoharjoituksia
  • tehdään sovituksellisten yksityiskohtien muistamisharjoituksia
  • tehdään yhteistyötä kansantanssijoiden kanssa (esim. Lahden Tanhuujien kanssa)
  • tutustutaan kansanmusiikissa vaikuttaneisiin henkilöihin, kansanmusiikin historiaan ja nykyilmiöihin yhtyeohjelmiston avulla, kuuntelemalla äänitteitä sekä seuraamalla kansanmusiikkitapahtumia
  • pyritään esiintyminen aktiivisesti mahdollisuuksien mukaan

Pedagogiikan keskeisinä tavoitteina on:
• Tarjota kaikille halukkaille mahdollisuus harrastaa musiikkia
• Palauttaa soittaminen osaksi arkea
• Ohjata kaikenikäiset ja -tasoiset soittajat musisoimaan yhdessä
• Säilyttää pelimanniperinne elävänä ja otetaan se osaksi oppisisältöjä
• Edistää rajatonta ja ajatonta musiikkikasvatusta

Lahden konservatorion kansanmusiikkiryhmät toimivat hieman sovelletusti näppäripedagogiikan kaltaisesti. Näppäripedagogiikka on kansanmusiikkilähtöinen musiikkikasvatusfilosofia, joka pyrkii edistämään musiikista ja musiikin tekemisestä saatavan henkisen pääoman tasavertaista jakaantumista. Kasvatusfilosofia on kehittynyt suomalaisen, perinteisesti taidemusiikin hallitseman musiikinopetusjärjestelmän kyljessä. Näppäriaatteen mukaan musisoimisen tulisi olla luonteva osa ihmisten arkea ja kanssakäymistä. Näppäripedagogiikan keskeisiin ajatuksiin kuuluu, että harrastuspohjaa laajentamalla tuodaan hyvä ja laajakatseinen musiikkisuhde kaikkien ulottuville estämättä kuitenkaan lahjakkuuksien esille tuloa.
Pedagogiikan sanoma musiikkikasvatukselle on, että kestävä arvopohja voidaan saavuttaa kytkemällä taidemusiikin kasvatus omaan perinteeseen. Tämä takaa omaleimaisten kulttuurien säilyvyyden ja rikastaa musiikkielämää. Oman kulttuurin tuntemus ja arvostus auttaa myös ymmärtämään muita kulttuureja.